Onko liikunta-ala rikki?

(artikkeli on julkaistu ProBody -lehdessä  3/2016)

Viimeaikaiset tapahtumat politiikassa ovat johtaneet siihen, että hallitus ilmoitti politiikan olevan rikki. Melko hassunkuuloinen lausahdus, mutta jäi sen verran hyvin mielensopukoihin, että se herätti ajatuksen siitä, onko myös oma rakas alamme vastaavasti rikki?

Liikunta-ala on nuori ja osittain senkin vuoksi hyvin pieni. Lopullinen koko riippuu toki siitä, mitä asioita lukuihin haluaa sisällyttää, mutta jos tutkii ensisijaisesti sitä osa-aluetta, jossa suuri osa kuntosaleista ja personal trainereista pyrkii toimia, tippuu Suomessa käyttäjämäärät suhteessa koko väestöön melko pohjalukemiin. Kuntosalipalveluita käyttävien määrä lienee tällä hetkellä reilusti alle 10%, kun se muissa pohjoismaissa on selkeästi korkeampi.

Samaan aikaan suomalaisten pahoinvointi jatkaa kasvuaan, vaikkakin elämme monellakin mittarilla parasta aikaa. Ei kaikissa asioissa ollut ennen paremmin, mutta ainakin itseä pistää mietityttämään nykytilanteessa se minkälaatuista elämä, jonka kesto jatkaa kasvuaan, oikein on. Se, että ihminen vieraantuu keholle luontaisista asioista, ei kuulosta kovinkaan hyvälle asialle, vaikka kolikon kääntöpuolella olisi mitä tahansa tarjolla. Teknologia kehittyy ja elämämme helpottuu monella tapaa entisestään, mutta aika-ajoin pitäisi jokaisen pysähtyä ja kysyä so what? Ihmisen evoluutio ei todellakaan pysy teknologian kehityksen perässä ja se että seuraavan polven älylaitteet ja 5G tarjoavat taas kaikkea uutta hauskaa, keho vaatii edelleen hyvinkin primitiivistä, mutta monipuolista liikettä. Sitä ei voi mikään vempain korvata. Mitata ehkä ja avustaa, mutta ei korvata!

No, saarnaus hyvinvoinnista sikseen. Tämä kaikki kuitenkin tarkoittaa sitä, että liikunta-alaa ja siellä toimivia ammattilaisia tarvitaan ja Suomessa on kyllä osaamista. Täältä löytyy hyviä kouluttajia, personal trainereita ja ylipäätään toiminta on suhteellisen järkipäistä. Toki näinkin pieneen massaan mahtuu huonoakin toimintaa, epärehellisyyttä, hyväuskoisten hyväksikäyttämistä ja suoranaista valehtelua, sekä toisen työn varastamista. Niiden ei kuitenkaan tulisi estää avoimuuden ilmapiiriä ja aitoa tahtotilaa tehdä alasta tiiviimpi ja sitä myöden myös isompi.

Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta

Melko yleinen ongelma varsinkin Personal Training – alalla on aidon verkostoitumisen puute. Iso osa pyrkii kehittämään vain omaa toimintaansa ja pelko siitä, että joku saattaa varastaa ne vähäisetkin asiakkaat, estää hyvien yhteistyökuvioiden syntymisen. Mitäs jos ensisijaisesti kaikki kehittäisivätkin alaa ja oman edun maksimointi tulisi vasta toissijaisesti? Vähemmän toisten työn arvostelua, ellei itsellä ole tarjota jotain ratkaisua asiaan. Luomalla liikunta-alasta iso yhteisö, vähenisi negatiivisten asioiden määrä ja syntyisi aito mahdollisuus luoda hyviä kontakteja. Tällä ”heimoutumisella” synnytetään yhteinen näkemys siitä, mikä on ensisijainen tavoitteemme. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien tarvitsee ajatella yksittäisistä asioista samoin ja luonnollisesti myös työnkuvat tekijöiden välillä poikkeavat. Ei tämä ole ongelma, täytyy vain löytyä väylä, joka mahdollistaisi ajoittain pöydän eripuolilla istuvien kommunikointi. Täytyy myös tehdä työtä toisen osapuolen näkemyksen ymmärtämiseen, sillä vain ymmärryksestä syntyy kunnioitus!

Onko Personal Trainerin työstä tulossa massahyödyke?

Hyvin monella alalla on houkutus siirtyä massatuontantoon. Myydään paljon ja kilpaillaan hinnalla, eli tuotteista tehdään hyödykkeitä, joiden ainoa kilpailuvaltti on halvempi hinta mitä naapurilla. Tämä on jossain tapauksissa jopa hyvä juttu, jos ei muuta, niin ainakin hyödykkeen ostajalle. Tämä kuitenkin vaatii melko isot markkinat ja paljon pääomaa. Yleensä nämä myös tappavat pienet toimijat ja jäljelle jää vain massiiviset jättiläiset.

Liikunta-alalla on jossain määrin ollut nähtävissä se, että PT -palveluista on tullut sisäänheittotuote. ”Osta jäsenyys ja saat PT- tunnin veloituksetta!”. Sinänsä tämä ei ole vielä ongelma, sillä kyllähän maistiaisia on ennenkin jaettu ja jos olet itse kuntosaliyrittäjä, niin tuohan voi olla erinomainen tapa saada salille asiakkaita, joista pieni osa varmasti haluaa jatkoa myös PT-valmennukseen. Ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun laatu alkaa heikentyä ja käsitys siitä, mitä Personal Training todellisuudessa on, alkaa hämärtyä asiakkaan silmissä. Laatu voi heikentyä monesta eri syystä, joita ovat mm. liian suuri työnmäärä yhtä valmentajaa kohden, tai liian huono palkkio tehdystä työstä. Nämä molemmat vaikuttavat työn suorittavan henkilön motivaatioon tehdä työnsä niin hyvin kuin pystyy. Tämä usein johtaa siihen, että ammattitaitoiset valmentajat eivät suostu jatkamaan työsuhteessa ja siirtyvät toisten leipiin tai perustavat oman yrityksen. Tämän tilalle joudutaan löytämään nyt uusi henkilö ja koska alalle tulee paljon nuoria vastavalmistuneita valmentajanalkuja, on heidät helpompi saada hyväksymään työehdot, jotka eivät välttämättä aina ole kovinkaan alaa rakentavia. Iso kysymys mielestäni kuuluukin, kenen tulee ansaita ensisijaisesti ja eniten PT -työstä? Henkilökohtainen mielipiteeni on, että työn tehneen henkilön. Mikä se suhdeluku sitten on, riippuu asetelmista. Onko kyseessä iso kuntosaliketju, vaiko pienyrittäjän vetämä kuntosali, jolloin työehdot ja –roolit saattavat poiketa jossain määrin? Onko PT kuukausipalkalla ja jos on, mitä kaikkea työnkuvaan kuuluu? Jos PT on yrittäjä ja toimii omalla toiminimellä toisten omistamissa tiloissa, miten paljon kuuluu salin työnkuvaan? Jos sali hankkii kaikki asiakkuudet omalla markkinoinnillaan, niin silloin osuus voi olla mielestäni isompi kuin silloin jos kyse on ainoastaan tilojen tarjoamisesta käyttöön. Tässä vain muutama asia, jotka asiaan vaikuttaisivat, mutta riippumatta mitkä ovat taustat, Personal Trainer on se, joka tekee lopullisen työn, eli sen josta asiakas maksaa. Valmentajan ammattitaidosta ei voi tehdä massatuotetta, ei edes teknologian avulla!

Personal training on enemmän kuin tuote, tai palvelu. Valmentaja tarjoaa muutosta, elämystä jostain paremmasta!

Liikunta-alan viesti

Jos tällainen on, niin se ei ole kovinkaan kirkas. Se ei ole selkeä edes alalla toimiville. Ongelma on, että inspiroivaan kommunikointiin ei ole kovin paljon mahdollisuuksia ja sosiaalisessa mediassa homma riistäytyy usein käsistä ja lopputulos on se, että ala pirstaloituu entisestään. Tämä tilanne tarjoaa mahdollisuuden epäreiluihin työsopimuksiin, ammattitaidottomuuteen ja kaikkeen sellaiseen, jotka olisi paljon helpommin kitkettävissä synergisessä yhteisössä, joiden iso päämäärä on sama ja halu tehdä töitä yhteisen hyvän eteen suuri.

Yhteistyöstä on kyllä puhuttu ja korostettu, että pitää olla kontakteja lääkäreihin ja kuntoutusalan ihmisiin, joiden ammattitaidon varaan kääntyä kun oma tietämys ei enää riitä. No, onko tämä toteutunut kovinkaan hyvin? Ei. Jossain määrin yksittäiset ihmiset ohjailee toisilleen asiakkaita, mutta puuttuu systemaattinen järjestelmä, jossa PT:llä olisi selkeä rooli. Eikä tästä voi syyttää ketään muuta kuin meitä, jotka toimimme PT -alalla. Jos homma ei ole edes itsellämme hallussa, ei voi olettaa, että ulkopuolisilta heruisi luottamusta! Tarvitaan selkeää kommunikointia alan sisällä ja sieltä ulospäin. Ulkopuolella ovat kaikki potentiaaliset yhteistyötahot kuntoutusalalta markkinointiin, entiset ja tulevat asiakkaat, sekä potentiaaliset uudet huippuvalmentajat, joita alamme kaipaa.

Ala tarvitsee innovaattoreita

Tarvitaanko siis jokin uusi härpäke, jolla saadaan suomalaisten selät kuntoon? EI! Innovaatio on uuden syntymistä luovuuden avulla ja luovuus on puolestaan asioiden kehittämistä. Ei uusien asioiden väkisten keksimistä ja hyvin usein kaikkein parasta on tehdä vanhasta hyvästä vielä vähän parempi. Vanhan asian paremmaksi kehittäminen vaatii kokeilunhalua ja paloa kehittää itseään. Yksin tämäkin on paljon vaikeampaa ja työ helpottuisi jos on oma heimo, jonka kanssa kommunikoida. Eikä mikä tahansa jengi, vaan yhteisö joka suorastaan suihkuttaa bensaa inspiraation liekkeihin! Jokaisella meillä on varmasti kokemusta ihmisistä, jotka omalla mielipahallaan ja negatiivisuudellaan myrkyttävät kaiken ympäriltään. Tällainen ympäristö ei motivoi innovointiin, päinvastoin se lamauttaa! Kunnioita itseäsi ja hoida itsesi pois tällaisesta tilasta, sillä tarjolla on varmuudella vähintäänkin parempi vaihtoehto. Usein jopa niin houkutteleva, että tekisit kaikkesi päästäksesi mukaan. Yleensä ne parhaat jutut myös vaativat sen!

Katso tilannettasi aina realististen lasien läpi. Missä olet juuri nyt? Oletko vastavalmistunut ja mietit pystyykö alalla ylipäätään pärjätä, vai oletko se supertähti, jolla on jo omat palikat hyvin kohdillaan ja oppilaita jonoksi asti. Riippumatta siitä, miten menestynyt olet, tavoitteet on syytä asettaa aina nykytilan mukaan. Ei sen mukaan, missä ehkä olet kolmen vuoden päästä. Silloin todennäköisesti ajaudut tilanteeseen, jossa et kykene elättämään edes itseäsi, koska tavoittelet jotain sellaista, jota et koskaan saavuta. Jos olet juuri alalle tullut, hae mentorointitukea alan kokeneilta tekijöiltä. Jos taas olet se konkari, niin auta nyt ihmeessä alalle juuri saapuneita kehittymään! Turhanpäiväinen kritisoiminen ja viisastelu eivät vie asiaa mihinkään ja jos me kaikki pyrimme ensisijaisesti kehittämään alaa ja toissijaisesti omaa etua, niin loppujen lopuksi se omakin kakku on paljon suurempi ja makoisampi.

Moni tulee alalle rakkaudesta lajiin, mutta polttavat itsensä loppuun, sillä yrittävät tehdä kaiken yksin ja käytännössä tekevät itsestään orjan, jolla ei ole mitään mahdollisuutta voittaa. Ehkä selviytyä juuri ja juuri!

Erikoistu ja luo aito maine

”Ihmiset ostavat siltä, jonka tuntevat, jota uskovat ja johon luottavat!”

Melko usein ihmiset ja varsinkin suomalaiset näkevät pahana asiana sen, että ollaan esillä. Luonnollisesti tässäkin oleellinen tekijä on se, mitä siellä ollaan esittelemässä. Omaa takamusta, vai ammattitaitoa. Voit olla maailman paras valmentaja, mutta jos ihmiset eivät tiedä sinusta, turha odottaa puhelimen ja sähköpostin soivan. Se, että käyttäisi aikansa hyvästä näkyvyydestä nauttivien valmentajien toiminnan kritisoimiseen, voisikin miettiä, että miten itse tekisin homman paremmin. Onhan se totta, että pelimerkkejä ei tässä maailmassa jaeta ihan tasan, mutta juuri sen vuoksi verkostoitumalla ja oman ammattitaitonsa kehittämisellä päästään todennäköisesti paljon lähemmäksi sitä tavoitetta, jonka haluamme saavuttaa. Aidosti, ilman keinotekoisen ja keksityn brändin vaikutelmaa.

Tunnettavuutta voi rakentaa myös ihan päivänvalon kestävillä metodeilla, joita ovat esimerkiksi laadukkaat blogit. Niiden kautta pystyt kertomaan omaa näkemystäsi ja ammattitaitoasi. Kirjoita itsellesi tärkeistä asioista ja pyri tarjoamaan mieluummin ratkaisuja kuin lisää ongelmia. Ihmiset kyllä uskovat, jos puhut aidosti ja asioista joista oikeasti ymmärrät riittävästi. Silloin syntyy myös luottamus, joka on elinehto mille tahansa yhteistyölle. Joskus, tai itse asiassa melko usein tämä työ myös vaatii paljon sitä ilmaista tekemistä. Älä ajattele sitä kuluna, vaan investointina omaan tulevaisuuteesi.

Hyvinvoinnin tekijät –seminaari

Järjestimme ensimmäisen Suomessa pidetyn alan kehittämiseen keskittyvän seminaarin Jukka Harjun ja Sami Sundvikin kanssa. Kuuntelemaan tuli mukava määrä alalla toimivia ja palautteen mukaan tällaiselle olisi kysyntää enemmänkin. Muutos vaatii tekijöitä ja iso pyörä ei ihan heti lähde kääntymään. On kuitenkin paljon, jossa voidaan tehdä hyvin lyhyellä aikavälillä positiivisia muutoksia ja helpointa on lähteä muuttamaan omaa toimintaa. Kaikki yrittäjät ovat tässä etusijalla, olit sitten kuntosalin omistaja, tai personal trainer tehden valmentajan töitä oman firmasi nimissä. Isoille suomalaisille kuntokeskuksille, jotka työllistävät ison määrän ihmisiä, heittäisin palloa ja toivoisin uusia ideoita alan kehittämiseen. Muutamat massiivisen kokoiset ketjut mm. Isossa Britanniassa ovat onnistuneesti muuttaneet omaa PT -toimintansa ja lopputulos on ollut kaikkien osapuolien kannalta taloudellisesti järkevämpi. Valmentajat saavat ansaitun korvauksen työpanoksestaan, kuntosalit saavat sitoutunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa ja asiakas puolestaan ammattitaitoista yksilövalmennusta. Tämä on se suunta, johon myös Suomessa tulee mennä!

Seminaareja on tulossa lisääkin, näillä näkymin seuraavan kerran jo elokuussa ja sisällön suhteen olemme hyvin avoimin mielin. Mistä haluaisit kuulla ja keskustella?

Personal Trainer –koulutukset

Tarvitaanko niitä, vai onko tärkeintä se, että on itse harjoitellut koko elämänsä? Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jatkuva kouluttautuminen on yksi tärkeimmistä asioista oman ammattitaidon kehittämisessä riippumatta omista kyvyistään. Siinä vaiheessa, kun ei koe enää tarvitsevansa lisäoppia, on ehkä kadottanut jotain oleellista, kuten itsekriittisyyden omaa tekemistä kohtaan, aidon intohimon työhönsä, tai sitten alalla ei vain ole tarpeeksi kilpailuja, jotta joutuisi koko ajan tekemään parhaansa erottuakseen. Jokin pohjakoulutus on mielestäni hyvä olla, sillä se antaa oikeat suuntaviitat ja arvot. Jos sitä ei ole, niin anna silloin tuloksiesi puhua puolestasi. Jos teet hyvää työtä, sinulla on riittävästi asiakkaita, jotka ovat tyytyväisiä siihen mitä ostivat, niin siinä on sivullisten turha huudella sertifikaattien perään. Pohjakoulutuksen päälle on hyvä lähteä rakentamaan omannäköistä kokonaisuutta, jossa omakohtainen kokemus ja intohimo tekemiseen ovat avainasemassa.

Kouluttautuminen ei tarkoita välttämättä jotain maksullista kurssia. Kyllä ammattitaitoa voi kehittää myös kotona yksikseen tekemällä ja kirjoista, sekä netistä opiskelemalla. On kuitenkin hyvä miettiä, miten paljon jokin yhteisö pystyisi tarjota sen tiedon lisäksi, joka on käytännössä kaikkien saatavilla. Henkilökohtaisesti haluan päästä muiden oppeihin, vaikka se usein tarkoittaa ulkomaille lähtöä. Hyvät opettajat tarjoavat konkreettisia neuvoja, synnyttävät ideoita ja mitä tärkeintä – inspiroivat. Huonotkin opettajat yleensä opettavat ainakin sen, miten ei kannata toimia.

Iänikuinen kinastelu koulutusten ja käytännönkokemuksen tärkeydestä syövyttävät alan luotettavuutta. Ideointi, epäkohtien kritisointi ja totuuksien esilletuonti ovat toki hyvästä, sillä ne pakottavat parempaan, mutta tässäkin, kuten kaikessa muussa, on parempi tuoda kehitysehdotuksia, kuin onttoa kritisointia ilman mitään tarttumapintaa. Suomessa ei ole tällä hetkellä toimivaa järjestöä, joka pitäisi huolen siitä, että alalla toimivat Personal Trainerit olisivat kaikki ammattitaitoista väkeä. Hyviä yrityksiä tähän on ja jos niissä onnistutaan, niin varmasti ne tuovat tietyn turvan. Eivät ne kuitenkaan ole autuaaksi tekeviä, joten niiden varaan ei kannata koko tulevaisuutta maalailla. Tärkeämpää on se, että kouluttajat katsovat peiliin ja näkevät siellä henkilön, jonka halu on kehittää alaa ja kehittyä opettajana. Alalla toimivat valmentajat puolestaan tarjoavat aitoja ideoita ja ehdotuksia sellaisiin asioihin, jotka koetaan keskeneräisiksi ja tämän lisäksi annetaan tukea alalla juuri aloittaneille. Näin varmistamme sen, että opetuksen taso menee koko ajan eteenpäin ja valmistuvat oppilaat pystyisivät työllistymään ja aikanaan jopa työllistämään.

Personal Trainer –koulutuksia löytyy nykyään Suomesta useita. Valitessaan itselleen sopivimman, kannattaa tutkia kouluttajien taustoja ja miettiä, ovatko ne lähellä omaa näkemystä. Kaikesta ei tarvitse tietenkään olla täysin samaa mieltä, mutta se iso kuva tulisi näyttää melko samalle. Personal Trainer Akatemian tärkeimpiä tehtäviä jo kun asiasta vasta keskustelin tulevien kumppaneiden kanssa olivat kolme asiaa: 1.) koulutuksen pitää tarjota sellaista oppia, jolla oppilas pystyy aidosti erottumaan joukosta ammattitaidollaan ja erityisosaamisellaan 2.) kouluttajiksi halutaan vain sellaisia henkilöitä, joilla on suuri palo siihen omaan juttuunsa, mutta osaavat pitää mielen avoinna muiden näkemyksille ja 3.) haluamme muuttaa liikunta-alaa parempaan suuntaan näyttäen omalla esimerkillä, miten asioita voi viedä eteenpäin, jos vain halua on.

Tulevaisuus näyttää miten näissä onnistuttiin, toistaiseksi näyttää oikeinkin hyvälle!

Kiitos ajastasi!

Jukka Rajala & Personal Trainer Akatemia

(Personal Trainer Akatemian kouluttajatiimiin kuuluvat lisäksi Jarno Härkönen, Jukka Mäennenä, Jaakko Savolahti, Sampsa Kautto, Laura Toivola, Kirsi Tikka ja Kimmo Kuukasjärvi)

The post pohdintaa liikunta-alasta ja sen tulevaisuudesta appeared first on CompactFit.